Tänään vasta sain tämän käsiini kauppareissun yhteydessä ja olin ehtinyt jo jännityksellä odottelemaan, kun tiesin loppuratkaisun olevan käsillä. Sitten ehkä päästäisiin sellaisiin aiheisiin mistä ei ole kuin hajanaista tietoa johon on sattumalta törmännyt ja parhaansa mukaan yrittänyt väistellä, ettei spoilaantuisi liiakseen.
No niin sitä päästiin, mutta ensin Hougenin tarina saatiin päätökseen jälleen niin hienosti toteutetulla ja sopivalla lopulla. Pakko myöntää taas, että kylmiäväreitä ja tukkaa nostattavaa tunnelmaa. Jännitys ja hermostus oli heti alussa pinnassa, kun Weed piti linjansa ja tilanne näytti melkein kaoottiselta, mutta luotin siihen, että kyllä tähän vielä joku järkevä ratkaisu tulee. Ja niin tulikin. Sitä voi aina luottaa loppuun saakka, että taso pysyy huipussaan. Hougenin loppu oli... Hyvä. Kukaan Oulaisista ei joutunut likaamaan tassujaan, mutta pahantekijästä päästiin lopullisesti eroon, koska tulihan se selväksi... Ei Hougen aikoisi ikinä muuttua.
Tästä alkoikin sitten ihan hirveä innostus jännitys, mitä nyt tapahtuu?! Tarkalleen ottaen! Kauaa ei kuitenkaan ehditty nauttia rauhasta, kun oltiin taas tapahtumien ytimessä. Juuli classyn verran hauskuutta ja rentoutta väliin, ennen kuin alkoi tapahtua.
Melkein aioin säästää luettavaa vielä huomiseksikin, mutta törmäsin netissä kommenttiin jossa valitettiin Yukimuran luonteesta ja kiinnostuin josko häneen törmättäisiin jo tässä numerossa, kun en haluaisi mennä spoilaamaan senkään vertaa muuta kautta, kun oltiin kuitenkin jo Weedin sisarusten aiheissa, joten eiköhän heihin pian törmättäisi. Ja Yukimurahan se ilmestyikin ja vielä niin hienolla sisääntulolla, että tässäkin kohtaa tukka nousi pystyyn. Nyt jää tosin jännittämään miten tässä käy, kun Weed ja komppania meni töpeksimään Yukimuran laumalaisten kanssa. Vielä kun Jerome lähti Yukimuran laumaan. Mitä tästä kehkeytyy?!
Lisäksi olin sen verran sitten väkisinkin joutunut kuulemaan, että joo apinoiden kanssa ollaan tekemisissä jossain kohtaa. Silloin jo mietitytti, että mitä niillä on koiria vastaan ja millainen asetelma tähän on luotu. Luotin silloinkin siihen, että olisi sitten mistä tahansa kyse niin se ei voisi olla koskaan mitään liian typerää. No eihän se. Tässäkin on taas luovuutta ja mielikuvitusta käytetty, mutta juuri oikein. Uskon kaiken. Mahtava sommittelu ja nyt jää kiinnostamaan taas mistä kokonaisuudessaan on kyse, että miksi ne noin tekee, miksi se tekee noin, mitä kukakin tekee?! What are you doing?!
Ennen kaikkea plussat suloisesta Pepestä ja ihanaa, että ne puhuvat ymmärrettävää kieltä. Tosi herttainen juttu, vaikkakin muuten sitten nuo pahisapinat karmaisee... Osaavat käyttää aseina kepakoita ja kiviä, niin tosissaan huoletti Yukimuran joukkojen pärjääminen, mutta tietenkin heillä oli suunnitelma ja vielä niin päheä, ettei mitään rajaa. Täyttä upeutta kaikki tyynni!
Suur kiitokset Takahashille jälleen upeasta lukuhetkestä, näihin juttuihin ei vain kyllästy tai pety!
Ei en malta odottaa, nyt jännittää ihan liikaa, kun on ihan uudet jutut =P
